Tuotannonsuunnittelu ja optimointi

Leppäkosken Lämmön monipuolistuva tuotanto vaatii uudenlaista optimointia

Leppäkosken Lämpö logo

Leppäkosken Lämpö otti käyttöön Ensensen tuotannonsuunnittelu- ja sähkömarkkinaoptimointiratkaisun, jonka avulla yhtiö ohjaa lämmöntuotantoaan automaattisesti ja osallistuu sähkö- sekä reservimarkkinoille. Ratkaisun tavoitteena on hyödyntää eri tuotantomuotoja ja sähkömarkkinoita kokonaisuutena siten, että lämmöntuotanto pysyy kustannustehokkaana ja toimitusvarmana.

Projektin taustalla on lämmöntuotannon muuttuminen aiempaa monipuolisemmaksi. Kun tuotantoon on tullut uusia teknologioita, kuten sähkökattila ja kaukolämpöakku, myös tuotannon ohjauksesta on tullut entistä vaativampaa.

– Nyt kun meillä on tavoitteena monipuolistaa lämmöntuotantoa erilaisilla lämmöntuotantotavoilla, niiden käyttäminen täytyy automatisoida, jotta voidaan aina valita halvin mahdollinen tuotantomuoto, kertoo Leppäkosken Lämmön toimitusjohtaja Mika Salo.

 

Monipuolinen tuotantolaitosten käyttö vaatii todella paljon eri parametrien huomioon ottamista. Siinä ei ihmisen resurssi enää riitä kaikkeen käsittelyyn.

Mika Salo

Toimitusjohtaja, Leppäkosken Lämpö

Monipuolinen tuotanto vaatii älykkäämpää ohjausta

Kun sähkökattila tuli osaksi Leppäkosken Lämmön tuotantoa, tuotannon suunnittelusta tuli aiempaa monimutkaisempaa. Yhtiö halusi hyödyntää sekä eri tuotantolaitoksia että sähkömarkkinoita mahdollisimman tehokkaasti, minkä vuoksi se valitsi Ensensen kumppanikseen tuotannonsuunnittelun ja sähkömarkkinatoiminnan optimointiin.

Vielä muutama vuosi sitten lämmöntuotanto perustui pääosin biomassaan, jolloin tuotannon ohjaus oli verrattain suoraviivaista. Sähkökattilan ja kaukolämpöakun käyttöönotto avasi uusia mahdollisuuksia, mutta samalla tuotannon suunnittelusta tuli aiempaa monimutkaisempaa. Tuotannossa täytyy huomioida samanaikaisesti kaukolämpöverkon tarpeet, sähkön markkinahinta, kaukolämpö- ja muiden energiavarastojen hyödyntäminen sekä eri tuotantolaitosten kustannukset ja käytettävyys. Lisäksi voidaan osallistua reservimarkkinoille, joissa sähköjärjestelmän joustosta maksetaan korvausta.

Tavoitteena on hyödyntää aina sitä tuotantotapaa, joka on kokonaisuuden kannalta taloudellisesti järkevin samalla kun lämmön toimitusvarmuus säilyy korkealla tasolla. Tämän vuoksi tuotannon optimointi on noussut entistä tärkeämpään rooliin osana kaukolämpöyhtiöiden toimintaa.

– Sähkökattila tuo koko tuotantoon uuden näkökulman. Sitä ajetaan silloin, kun se on taloudellisesti järkevää, ja muut tuotantolaitokset joustavat sen ympärillä. Lisäksi mukaan tulevat reservimarkkinoiden tuotot, joita ei aikaisemmin ollut käytettävissä, Salo kuvailee.

Ensensen toimittamaan kokonaisuuteen kuuluu tuotannon optimoinnin lisäksi sähkömarkkinapalvelu, jossa sähkökattilan käyttöä ja markkinaosallistumista optimoidaan automaattisesti.

Lue, kuinka myös Loimua on hyödyntänyt Ensensen optimointiratkaisuja kaukolämpöverkon ohjauksen, kustannustehokkuuden ja sähkömarkkinapotentiaalin kehittämisessä.

Yksi toimittaja, yksi kokonaisuus

Leppäkosken Lämmölle oli tärkeää, että koko ratkaisu saatiin yhdeltä toimittajalta.

Minulle ainoa vaihtoehto oli kokonaispalvelu yhdeltä toimijalta. 

Mika Salo

Toimitusjohtaja, Leppäkosken Lämpö

– Jos mukana olisi useita toimittajia, rajapintoihin liittyvät vastuut ja käytännöt monimutkaistuisivat nopeasti, Salo sanoo.

Hänen mukaansa tärkeä etu on myös se, että sama kumppani ymmärtää sekä sähkömarkkinat että kaukolämpöjärjestelmän toiminnan.

Reservimarkkinoita ymmärtäviä toimijoita löytyy, mutta kaukolämpöverkon ja tuotannon erityispiirteiden ymmärtäminen on eri asia. Kun molemmat osaamiset löytyvät samasta paikasta, koko optimointi voidaan tehdä aidosti kokonaisuutena.

Mika Salo

Toimitusjohtaja, Leppäkosken Lämpö

Optimointi näkyi heti käytännössä

Vaikka järjestelmä on ollut tuotantokäytössä vasta muutaman kuukauden, yksi keskeinen tavoite saavutettiin jo ensimmäisen kesän aikana.

– Iso tavoitteemme oli, että emme käyttäisi öljyä kesäaikaisessa tuotannossa lainkaan. Tähän mennessä tavoite on toteutunut.

Hyödyn mittaluokka on Leppäkosken Lämmölle merkittävä.

– Pahimpina vuosina öljyä on voitu käyttää kesäkauden aikana muutaman sadan tuhannen euron edestä. Nyt sitä ei ole tarvinnut käyttää lainkaan.

Salon mukaan ilman tuotannon optimointia vastaavaan lopputulokseen ei olisi päästy.

– Optimointi on ollut käytännössä ainoa tapa saavuttaa tämä tavoite. Samalla pystymme hyödyntämään sähkökattilaa mahdollisimman tehokkaasti ja pitämään tuotantokustannukset alhaisina.

Käyttöönotto sujui suunnitellusti

Projekti valmistui kesän aikana tuotantokäyttöön. Käyttöönotto meni hyvin, eikä merkittäviä ongelmia ilmennyt.

– Projekti meni kokonaisuutena hyvin. Nyt kun järjestelmä on tuotantokäytössä, se on toiminut meidän näkökulmastamme erittäin hyvin, eikä merkittäviä haasteita ole tullut vastaan.

Automatisointi on myös helpottanut henkilöstön arkea.

– Ohjausjärjestelmä hoitaa tuotannonohjauksen automaattisesti, joten kaikkea ei tarvitse jatkuvasti seurata tai säätää käsin. Toki laitosten toimintaa seurataan edelleen normaalisti, mutta järjestelmä helpottaa päivittäistä tekemistä.

Katse seuraaviin markkinoihin

Leppäkosken Lämmön näkökulmasta kehitystyö liittyy laajempaan muutokseen, jossa lämmöntuotanto sähköistyy ja energiayhtiöiden mahdollisuudet hyödyntää sähkömarkkinoita kasvavat.

Leppäkosken Lämpö osallistuu tällä hetkellä mFRR-reservimarkkinalle, mutta tavoitteena on laajentaa toimintaa myös uusille markkinoille tulevaisuudessa.

– Tarkoituksena on laajentaa markkinaosallistumista vaiheittain. Tavoitteena olisi päästä mukaan myös seuraaville reservimarkkinoille jo ensi vuoden aikana.

Yhteistyö Ensensen kanssa saattaa laajentua myös muihin verkkoihin. Leppäkosken Lämpö selvittää parhaillaan vastaavan ratkaisun käyttöönottoa Ikaalisten verkossa.

Salo näkee yhteistyön suurimpana vahvuutena sen sujuvuuden.

– Yhteistyö Ensensen kanssa on ollut todella helppoa. Meillä on avoimet välit ja vahva luottamus siihen, että asiat hoituvat. Se on ollut koko projektin ajan erittäin tärkeä tekijä.

Joel Turunen

Teknologiavastaava

Tapio Aspelund

Projektipäälikkö