Asiantuntijamme Henri Kaijomaa koosti yhteen sähkömarkkinan pyörteistä kiinnostavimmat nostot, joita hän aikoo seurata tänä syksynä.
Sähkömarkkinoiden tehotasapaino ja tulevaisuuden hintataso
Sähkömarkkinan tehotasapainoon liittyy tällä hetkellä poikkeuksellisen suuria epävarmuuksia. Myös Fingrid on nostanut esiin huolen tehonriittävyydestä erityisesti häiriötilanteissa.
Tarvetta uudelle tuotannolle on, sillä sähkön kysyntä tulee Suomessa nousemaan.
Eri toimijoiden käsitys verkkoon tulevasta kapasiteetista ja sen joustosta tuntuu kuitenkin merkittävästi eroavan toisistaan.
Näiden toimijoiden näkemykset ovatkin harvinaisen kaukana toisistaan, eivätkä molemmat voi olla oikeassa. Isoksi kysymykseksi nouseekin se, miten kysyntä kasvaa.
Kysynnän kasvu
Kysynnän kasvu koostuu useista ajureista, kuten joustamattomasta, baseload-tyyppisestä perusvoimatuotannosta. Osittain kysynnän kasvuun vaikuttaa myös joustava teollisuus ja erittäin joustavat kuormat, kuten akut ja sähkökattilat.
Kriittinen kysymys ei niinkään ole kasvaako energiamäärä, vaan millä ja miten sitä energiaa jatkossa kulutetaan. Baseload-tyyppinen kulutus kiristää tilannetta, kun tiukimmat tunnit tiukkenevat entisestään.
Baseload-kulutus ei jousta, vaikka tuotanto olisi vähissä.
Esimerkiksi sähkökattilat toimivat päinvastoin, ne ovat lähtökohtaisesti lähes aina joustavaa kapasiteettia, joka käy halvoilla tunneilla. Ne joustavat hinnan mukaan ja tasaavat markkinaa.
Kaikki kysynnän kasvu ei siis ole yhtä ja samaa, ja kasvun tyyppi vaikuttaa hintaan hyvin eri lailla.
Erityisesti datakeskuksien kulutus on baseload-tyyppistä. Se ei juuri jousta hinnan mukaan, vaikka poikkeuksiakin on. Datakeskusten kulutus ajoittuu usein myös hetkille, jolloin järjestelmä on jo tiukimmillaan. Tästä aiheutuu painetta lisäteholle ja energianhintaan.
Uusi tuotanto ei kannata nykyhinnoilla
Uuden tuotannon rakentamiskustannukset ovat pääasiassa nykyisen hintatason yläpuolella.
Sääriippuvaisessa tuotannossa ratkaisee saavutettu hinta, joka jää keskihintaa alemmaksi tuotannon kannibalisoidessa itseään. Jotta tarjonta kasvaisi merkittävästi ja uusia investointeja tuotantoon tehtäisiin, on hintojen noustava.
Vanha sanonta: ”The cure for high prices is high prices” voi siis hyvinkin pitää paikkansa.
Erityisesti nykyinen korkotaso on tässä yksi haastava tekijä. Markkinan lopullinen hintatasapaino onkin siis vielä iso kysymysmerkki.
Huipputehon ja jouston tarve on kuitenkin suuri ja tulemme tarvitsemaan merkittävästi uusia investointeja tuotantoon ja energianvarastointiin. Teknologioita tähän on useita, ja uusiakin on tulossa.
Futuurit kertovat eri tarinaa kuin otsikot
Mediassa käydään kovaa keskustelua siitä, mihin markkinan hintataso lopulta asettuu, ja keskustelu on paikoin erittäin villiä. Minulla ei ole aavistustakaan siitä mikä lopullinen hintataso markkinalla tulee olemaan.
Kiinnostavaa on kuitenkin se, että Futuurit ja OTC-markkinoilla sähkönhinta eivät ole lähelläkään sitä tasoa, jossa sen julkisessa keskustelussa väitettään olevan.
Futuurit ja OTC-markkinoilla sähkönhinta eivät ole lähelläkään sitä tasoa, jossa sen julkisessa keskustelussa väitettään olevan.
Toisin kuin mediasta tällä hetkellä voi päätellä, hinta on lähellä historiallista tasoa. Mitään dramaattista muutosta ei ole tapahtunut, vaikka pientä hintapainetta voikin näkyä.
Positiivisiakin ajureita on
Myös sähkönhintaa ja kuluttajan loppulaskua laskevia ajureita on.
Erinäköiset tasepalvelun ja tasepoikkeaman hinnan laskut näkyvät tuottajien kukkarossa plussana, joka laskee erityisesti sääriippuvaisen tuotannon sivukuluja. Tämä yhdistettynä joustavaan kulutukseen, kuten sähkökattiloihin, mahdollistaa järjestelmässä merkittävästi suuremman kannattavan sääriippuvaisen tuotannon määrän.
Suomesta löytyy myös valtava massa tuuli- ja aurinkovoimaprojekteja, jotka voidaan käynnistää, mikäli markkinalta syntyy uudelle tuotannolle tarve.
Näin ollen ajureita tuotannon kasvuun löytyy.
Ajureita tuotannon kasvuun löytyy.
Keskustelu mediassa liittyy lähes puhtaasti sähköenergian hintaan. Kuluttajan sähkölaskussa tämä on kuitenkin vain yksi elementti, ja pieni osa loppulaskusta. Muita elementtejä ovat siirrot ja eräänlaiset veroluontoiset maksut, jotka osaltaan vaikuttavat kokonaiskustannuksiin.
Sähkönsiirrossa tullaan näkemään suuri investointiaalto. Yleisesti ottaen datakeskusten kautta siirtyy jokaista liittymistehon megawattia kohden huomattavan paljon energiaa. Ne siis maksamat suhteessa suuremman osan siirtoverkon kustannuksista, kuin kuluttajat.
Verkon käyttöasteen noustessa voi kuluttajille olla pitkällä aikatähtäimellä jopa laskupaineita siirtohinnoissa. Tämä ei tosin ota kantaa uusien investointien maksamiseen.
Joka tapauksessa, muutokset loppulaskussa tuskin ovat yhtä dramaattisia kuin puhutaan.
Joku on väärässä
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa ja historian taustapeili on aina kirkkaampi kuin sen tuulilasi. Myös markkina on paljon dynaamisempi olento kuin mitä voisi olettaa. Se sopeutuu nopeasti uuteen tasapainoon, mutta tasapainon etsimisessä voi kuitenkin mennä muutama vuosi.
Varmaa on kuitenkin, että joku on väärässä, sillä ero julkisen keskustelun ja markkinan hinnoittelun välillä on niin dramaattinen.
Seuraankin mielenkiinnolla markkinan kehittymistä ja sitä mihin suuntaan tilanne kehittyy. Töitä alalla on varmasti edessä, sähköistyminen jatkaa nopeasti matkaansa.
Haluatko keskustella sähkömarkkinan muutoksista ja mahdollisuuksista asiantuntijan kanssa?
Lue lisää sähkömarkkinaoptimoinnista:
https://ensense.fi/sahkomarkkinaoptimointi/